5. tammikuuta 2011

Amigurumit

 Joulun välipäivinä tuli aloitettua myös muutama amigurumiprojekti... Olen pitämässä useampaa amigurumikurssia (katso "Tapahtumat"-välilehti) ja pitää saada vähän tuntumaa. Kurssia varten pitää suunnitella omat mallit, joten kokeilen hiukan ensin muiden malleilla, jotta tiedän, miten tahdon omani tehdä. Minun pitää myös saada hiukan tuntumaa, kuinka kauan yhden amigurumin tekemiseen menee.
Cthulhu ja Corpse Bride ovat kirjasta Creepy cute crochet (kirj. Christen Haden). Kirja on englanniksi, ja kirjoittaja taitaa olla amerikkalainen. Mallit on rakennettu eri tavalla kuin perus amigurumit ja ne on ärsyttävän hankalat, vaikka periaatteessa hyvin yksinkertaiset. En suosittele kirjaa.  


Tältä näyttäisi Cthulhu oikeamman värisenä vaaniessaan


Corpse Bride vielä hyvin kesken.
Tämän kirjan amigurumit ovat helppoja ja mukavia tehdä ja ohjeet ovat tosi hyvät. Mulla kirja on ruotsinkielisenä, mutta sen saa nykyään jo suomeksikin.
Kisu ja silmätön kilpikonna



Tällä kisulla taitaa olla hiukan liian pienet korvat. Tämän piti mennä yhdelle kaverilleni, mutta saattaa olla, että teen uuden, koska korvien vaihtaminen on aikamoinen operaatio.
Käärö. Ilman silmiä tämäkin...Hupussa on lenkki, joten tämän voi ripustaa vaikka kassiin. Lankana virkkauslanka, joten amigurumi on todella pikkuinen. Tein ystävälleni Tennessee langasta (tai ainakin saman paksuisesta) samalla ohjeella samaisen nyytin, ja siitä tuli huomattavasti isompi. Valitettavasti sen kuvaaminen unohtui. 
Muffinista puuttuu päällysteet.
Myös tästä puuttuu vielä se "viimeinen silaus".

 Melko monet, joille olen kertonut amigurumeiden tekemisestä hämmästyvät, miten kauan yhden hahmon tekemiseen menee. Virkkaus sinänsä on nopeaa, varsinkin, jos tekee ihan perusjuttuja, eikä ala kikkailemaan. Amigurumit kuitenkin kootaan monesta pikkukappaleesta, ja kun niitä peruskappaleitakin saattaa johonkin tulla useampia (pää, vartalo, jalat, kädet, korvat, kuono/nokka, hattu/huppu/tms asuste). Osat kiinnitetaan ompelemalla eikä siinä voi hätäillä. Juosten kustu näyttääkin juosten kustulta.
Vaikeammalla mallilla tehtävä Munkki on vielä vaiheessa.

2 kommenttia:

Anninen kirjoitti...

Voi että, kun suloisia!

Näitä kun oppisi joskus virkkaamaan. Tai kun oppisi ylipäänsä joskus virkkaamaan edes jotain! :D Päätin opetella tänä vuonna virkkaamaan, joten aika näyttää mitä saan aikaiseksi. Ehkäpä jopa jonkinlaisen amigurumin. Toivon ainakin...

Anonyymi kirjoitti...

että, mä rakastan amigurumeja. itte oon tehnyt jo pari :) Ilman ohjeita -.-