15. marraskuuta 2011

Pitäköön pumppunsa

Viime maanantaina minulla oli jälleen TYKS:n diabeteslääkärillä aika pumppuhoidon aloittamisesta. Jännitin sinne menemistä jo etukäteen, koska tiesin, ettei sieltä tule kuin sanomista. Jep: ei pumppua, ja uuden ajan saa lähetteellä, jos ei muuten hoitotasapaino parane. Sain vielä kaupan päälle valistusta, ettei pumppuhoito ole mikään ihmelääke, jos jättää itsensä hoitamatta. Tänään tulleessa potilasraportissa (tai miksi sitä nyt kutsutaankin) lukee viimeisenä: "Hoitomotivaation pitäisi yleisesti ottaen olla pumppuhoidossa nykyistä parempi."

Milläs se hoitomotivaatio tästä paranee, kun mitään kunnon parannuksia ei tehdä? Jokainen lääkäri antaa erilaiset ohjeet. Lisätään Levemir(pitkävaikutteinen insuliini, laitetaan aamuisin ja iltaisin)-määriä, vähennetään määriä, lisätään Humalogia (pikainsuliini, laitetaan ruokailujen yhteydessä)), vähennetään humaogia. Ei ne niistä minun mittailuistani ole kiinni, jos arvot on mitä sattuu. Ketään ei tunnu kiinnostavan, MIKSI ne arvot mahdollisesti heittelee, kun kukaan ei kysele minulta mitään. Tuijotetaan vain mittaustuloksia, joita en jaksa/muista kirjata ylös.

Noista mittailuista vielä... Minulle sanottiin viimeksi, että pitää tehdä parimittauksia, että ne ovat tärkeitä. Ettei kannata panikoida sillä, että mittauksia olisi paljon, kun on vain parimittauksia. Parimittaus tarkoittaa siis sitä, että mittaan verensokerin ennen ruokailua ja pari tuntia ruokailun jälkeen. Näin nähdään, että Humalogia on oikea annos. Usein unohdan tuon jälkimmäisen, koska olen ruokailun jälkeen alkanut tekemään jotain, mikä vie ajatukset. Nyt lääkäri kehotti mittaamaan ennen ruokailuja (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala) ja vielä iltapalan jälkeen nukkumaan mennessä. Olisi tämänkin voinut sanoa silloin viime kerralla, mutta ai kas, silloinhan olikin eri lääkäri!

Saa nyt sitten katsoa, mitä oma lääkärini sanoo kaikesta tästä. TYKS:llä päättivät lopettaa hoitamisen, koska sanoin, että käyn myös Käsityöläiskadulla (Diabetesvastaanotto). Aivan sama, käyn paljon mieluummin Käsityöläiskadulla tutuilla hoitajilla/lääkäreillä, jotka ovat mukavia ja joiden kanssa asiat sujuvat. Ehkä saisin hoitomotivaatiotakin lisää. TYKS:llä eivät osaa ainakaan motivoida itsensä hoitamiseen.

Olin odottanut keväästä asti, että saan pumpun. Oli mahdollisuus saada hoitoa tasapainoisemmaksi. Mahdollisuus. En tiedä, miten pumpun kanssa homma lopulta olisi toiminut, mutta olen kuullut paljon positiivista. Hoitomotivaationi oli hyvä ja olin innokas oppimaan pumpusta lisää. TYKS:llä onnistuivat kuitenkin viimeisen puolen vuoden aikana lyttäämään kaiken intoni. Pitäkööt pumppunsa, en aio toista lähetettä pyytää.

Torstaina saan Käsityöläiskadulta glugoosisensorin, eli mitataan viikon verran minun verensokereitani ympäri vuorokauden, ihan jatkuvasti. Jos sieltä sitten taas näkyisi jotain. Jos vaikka saisin tulokset itselleni ja niitä tutkittaisiin hieman tarkemmin lääkärin kanssa ja huomattaisiin jotain... En tiedä.

Paino oli 83kg. Verenpaine 120/87. Pika-HbA1c 10.1%.

Ei kommentteja: