Hiiret olivat metsähiiriä, melko isokokoisia, isosilmäisiä ja isokorvaisia. Ja tosi pelottomia. Kuvailla sai aivan rauhassa ja jopa koputella ikkunaan. Salamaakaan eivät hätkähtäneet.
Laitoin hiirulaisille pähkinöitä ikkunalaudalle, ja ne tekivät kyllä kauppansa. Kultsi harmitteli, kun ei ollut nähnyt niitä. Iltaisin vintiltä kuuluu sellainen tassuttelu, että ihmetellään, mitä bileitä ne siellä pitävät.
Myöhemmin hiirulaisia on näkynyt useampaankin otteeseen pähkinäpussilla, mutta ei kaikkia kolmea enää yhtäaikaa. Keittiön ja saunan seinän välissä kyllä kuuluu rapinaa. Sisälle asti eivät ole tulleet, eikä kannatakaan, täällä on kolme innokasta odottamassa. Tai neljä, mä voisin kyllä ottaa tuollaisen. Elävänä tai kuolleena. Söpö se on elävänä, kuolleena siltä saa kivan turkin nukkekotiin.
Pokkarilla otettu kuva |
On se vaan niin mielenkiintoinen |
2 kommenttia:
Hihhih..voi että, mitäköhän noiden kisujen mielessä liikkuu :P
ihana ! jätin sulle tunnustuksen blogiini.
Lähetä kommentti