muinaisvalu

Muinaisvalu

Muinaisvalu on rautakautisin menetelmin valamista. Siinä käytetään mehiläisvahamalleja ja savi-hevosenlantamuotteja, jotka rakennetaan käsin mehiläisvahamallin ympärille. Pronssin sulattamainen tapahtuu ahjolla lehtipuuhiilillä tai kuoppauunissa palkeita apuna käyttäen. Olen tehnyt muotoilun opintoihin liittyneen työharjoittelun Kuralan kylämäen kokeiluverstaalla Kaarinan muinaispuvun kupurasolkien valamisesta rautakautisin menetelmin.

Painoin aiemmin alipainevalulla tehdyn pronssisoljen sekoitteettomaan saveen ja kaadoin muodostuneeseen kuoppaan sulaa mehiläisvahaa. Väliaineena voi käyttää hiiltä.

Kaadoin osan mehiläisvahasta takaisin kattilaan, kun vaha oli jäähtynyt mielestäni riittävästi. Näin sain taustapuolestakin siistin, ja kappale on kovera taustapuolelta. Liitin mehiläisvahasolkiin taustapuolelle juustonkuorivahasta neulapesät. Valukanavat tein juustonkuorivahasta ja ne liitettiin kappaleisiin niin, että pronssin juokseminen on jouhevaa (eli reunaan).

Koulussa emme sekoittaneet muottisaveen muuta kuin niin paljon hevosenlantaa (minä käytin tuoretta) kuin siihen vain kykeni saamaan. Kuralassa 2003 tekemissäni kokeiluissa käytin lisäksi hiekkaa, silloin kokeilin myös erilaisia seossuhteita. Tarkoituksena oli kokeilla myös näitä kymmenen vuotta vanhoja muotteja, joissa edelleen oli myös vahat sisällä.

Mehiläisvahan pintaan laitetaan ensimmäiseksi hyvin vetinen savivelli, jotta mallin kaikki yksityiskohdat tulevat toistetuksi. Tämän pintaan laitetaan savi-lantaseos tiiviisti koko kappaleen ympärille tasaiseksi massaksi vähintään sentin paksuiseksi kerrokseksi. Käytin Kuralassa tehtyihin kokeiluihin kahta eri massaa (ylemmän ja alemman kerroksen), mutta nyt tein vain yhden kerroksen hyvin lantaista saviseosta. Käytän mieluummin tuoretta kuin kuivattua hevosenlantaa, koska tuore lanta antaa itsessään kosteutta, eikä vettä tarvitse lisätä niin paljon. Omat muottini eivät myöskään halkeilleet niin paljon, kuin luokkatovereideni.

Nyt tekemiini vahamalleihin tein erilaisia kokeiluja valu- ja ilmakanavien suhteen. Yhteen solkeen laitoin pelkän valukanavan. Toiseen laitoin valukanavan sekä poistokanavan, joka kylläkin liittyi valukanavaan yläosassa (eli saattaa tarkoittaa sitä, että pronssi pääsee kappaleeseen sekä ylä-, että alapuolelta, jolloin on mahdollista, että kappaleeseen muodostuu sauma pronssien kohdatessa. Viimeiseen kappaleeseen tein valu- ja poistokanavan niin, etteivät ne ole mitenkään yhteydessä toisiinsa.

Teimme myös upokkaat itse. Saveen sekoitettiin samottia suunnilleen 50:50. Upokkaiden annettiin kuivua, ja niiden pintaan levitettiin seos, joka tehtiin seuraavasti: yksi osa hienoksi jauhettua booraksia ja 11 osaa puhdasta vettä sekoitetaan hienoon kasteltuun kalkkiin niin, että seos vastaa viskositeetiltaan maalia. Upokkaat siveltiin liuoksella ja annettiin kuivua läpikotaisin. Sitten upokkaat vielä käsiteltiin kalkki-pellavaöljyseoksella ja annettiin kuivua.

Varsinainen valaminen on tässä vaiheessa vielä suorittamatta.