Koverrettu
astia tehtiin mäntytukista. Tukki sahattiin pölkkyihin, jotka
halkaistiin kirveitä ja kiiloja apuna käyttäen: ydinpuu ensiksi
puoliksi, jos valmiita halkeamia näkyy, niitä kannattaa käyttää
hyväkseen. Aluksi puolitetaan päädyt ja sen jälkeen vuorottain
sivuja. Meidän ryhmämme käytti aika pitkälti vain toista puolta
halkaisuun, mutta saimme kuitenkin pöllin puoliksi.
|
puolikas mäntypölkkyä |
|
Puoliskoista
mitattiin/mallattiin ydinpuu pois ja kirveellä veistettiin sisäosaa
suoremmaksi. Tässä vaiheessa voisi olla kätevää höylätä pinta
sileäksi vähintään reunoiltaan ja näin helpottaa tulevaa
työstöä. Pölkky
kuorittiin ja kumpikin pää veistettiin kirvein viistoiksi. Tämä
estää pölkyn halkeamista kuivuessaan. Kumpaankin päähän
levitettiin liima-vesiseos, jotta kosteus pysyisi pölkyn sisässä
eikä se halkeaisi. Pölkky peitettiin vielä kaarnahakkeella
kosteuden haihtumisen välttämiseksi.
|
Pölkyn päät muotoiltiin ja niihin siveltiin liima-vesiseos kuivumisen (ja halkeilun) estämiseksi. |
|
Kovertaminen oli hauskaa. |
|
Koverruksen siistimistä erilaisin taltoin |
|
Aluksi käytettiin koverruskirvestä |
|
Kaverin minulle takoma taltta |
Sisäpuolta
koverrettiin koverruskirveellä sekä taltalla. Kokemattomalle
kirveen käsittelijälle nämä ensimmäiset vaiheet toivat useita
rakkoja ja kipeytyneitä paikkoja. Itse pidin työvaiheista kovasti,
näissä pääsi käyttämään voimaa ja purkamaan turhautumista. Kirveen jälkeen sisäpuolta työstettiin erilaisilla taltoilla. Ystäväni katseli työskentelyäni jonkun aikaa, ja kävi sitten takomassa minulle oman taltan. :) Kiitos, Mikke.
Joka
kerta, kun työ piti keskeyttää (kotiin lähdön aikaan) tuli
viistetyt päädyt ja mahdolliset halkeamakohdat sivellä liimalla ja
peittää koko astia kaarnahakkeeseen. Astiassani huomasi jo melko
varhaisessa vaiheessa halkeaman kahdesta suunnasta astian reunassa.
Höyläysvaiheessa osa halkemaa hävisi, mutta ei aivan kokonaan.
Liima piti halkeaman aloillaan.
Riippuen
minkälaiseen käyttöön astia on tarkoitettu, muotoiltiin astiaa
sisä- ja ulkopinnoilta. Oma astiani on tarkoituttu markkina- ja
elävöityskäyttöön, kuiva-aineiden kuten hedelmien tai
lankakerien pitopaikaksi. Astian tulee pysyä pystyssä, mutta en
halunnut siitä liian tasapohjaista. En halunnut myöskään liikaa
muokata astiaa, vaan se saa näyttää koverretulta puukaukalolta.
Astian puu on jännittävästi harmaantunut joistain kohdista ja
pidän harmaasta sävystä. Halusin astiaan pyöreyttä ja tein sen
pyöristämällä sekä päädyt että astian kaikki reunat.
Hioin astian 240 hiomapaperilla ja
öljysin pellavaöljyllä.
|
Valmis astia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti