Nauhat

Lautanauhoihin innostuin jo tekstiiliartesaaniopinnoissani Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa vuonna 1997. Siellä opintoihimme kuului erilaisten nauhakansioiden tekeminen.

Jatkoin lautanauhoja työharjoittelussa Kuralan Kylämäen kokeiluverstaalla kesällä 2006, jolloin innostuin Kaarinan Kirkkomäen haudan 27 ns. Karhunhammaslautanauhasta, jota ystäväni Silja Penna-Haverinen silloin tutki ja kokeili. Silloin onnistuin saamaan mutkikkaasta kuviosta 2,5 kuviota yhteen putkeen oikein ennen kuin menin sekaisin.

Syksyllä 2010 Turun työväenopistolla alkoi lautanauhojakurssien sarja Maikki Kariston johdolla. Kursseja on ollut kolmen viikonlopun mittaisina tiiviinä kurssipätkinä syksyisin, tänä vuonna myös keväällä. Olen tähän mennessä osallistunut jokaiseen. Olemme keskittyneet lähinnä suomalaisiin, virolaisiin ja saksalaisiin rautakautisiin nauhamalleihin.

Nauhapakissa olevat näytteet:

punaruskea nauha: ryhmittäin kierretty lautanauha

Suomalainen malli Kaukolan Kekomäestä (kaikki nauhassa olevat mallit). Lautoja kierretään mallin mukaan erilaisissa ryhmissä tai yksittäin eteen- tai taaksepäin.

puuvillainen valko-ruskea pala: Hohcdorfin toimikas, jossa yksi tyhjä reikä laudassa eli kolme loimilankaa. Tällä tekniikalla saadaan aikaan mielenkiintoisia eläinkuvioitakin.

sini-puna-valkoinen nauha: Muinais-Karjalan puvun nauhaa, kudonta perusnauha (kaikki laudat kääntyy samaan tahtiin)

vihreä pala: Kaarinan kirkkomäen haudan 27 Karhunhammasnauha. Ryhmittäin käännelty, jossa mukana erityisiä puolikaskiertoja.

keskeneräiset (loimi pussissa):

sini-oranssi: virolainen 2-lankainen malli

Viron Siksalin kalmiston viittojen reunalautanauhojen kuvioita

Lautoja kierretään pareina ja parit säilyvät koko matkan ajan

punaruskea: kaksinkertainen yhteensidottu

Lautanauhoja käytettiin esim. koristenauhoina hihansuissa ja helmoissa sekä vöinä.

Lautanauha kudotaan nk. laudoilla, jotka yleisimmillään ovat nelikulmaiset ja jokaisessa kulmassa on reikä, josta kulkee loimilanka. Lautoja kääntämällä eteen- tai taaksepäin saadaan aikaan viriö, johon kude heitetään. Riippuen lautojen kiertosuunnasta saadaan aikaan hyvinkin mutkikkaita kuvioita. Useimmat rautakaudella kudotut nauhat olivat kudottu paljon ohuemmasta villasta, kuin näissä töissä käytetyt langat.