Alkuviikolla oli taas diabeteshoitajakäynti. Viime viikolla selvisi, että elimistöni kestää aivan mainiosti laktoosia, eli vatsavaivat eivät johdu maidosta. Nyt on siis keliakia ja laktoosi-intoleranssi suljettu pois. Jätin elämäni ensimmäisen ulostenäytteen labraan maanantaina. Odotellaan, mitä se kertoo kehostani.
Hoitajalle mennessä olin kirjoittanut jo listan kaikesta, mistä pitää huolehtia käynnin aikana. Näin homma toimikin hyvin. Olin pitänyt pari kolme viikkoa melko tarkkaa kirjanpitoa verensokereista, syömisistä ja pistämisistä. Olin myös piirrellyt käyriä ja pohtinut kaikenmoisia. Siltikin korkeita oli ja hirveää vuoristorataa. Pitkäaikassokeri näytti 10,3%, eli huonompaan suuntaan.
Sain uuden verensokerimittarin, jonka pitäisi olla tarkempi kuin vanha. Vanha mittari oli Freestyle lite, joka näytti kuulemma arvot liian matalina. Nykyinen Bayerin mittari on paitsi tarkka, myös aika hifistelyvehje. Siinä voi insuliinit ja hiilarit syöttää samalla kun mittailee ja sitten vain puretaan koko komeus koneella taulukoksi. No, ensinnäkään en saanut ohjelmistoa toimimaan tälle koneelle, ja toisekseen ensimmäistä kertaa ruokailussa sählätessäni mittarin kanssa pistin ihan liikaa insuliinia ja olin koko loppupäivän hypoilla. En siis luovu vihosta ainakaan ihan vielä.
Minulta vaihdettiin myös pitkävaikutteinen insuliini, ennen käytin Levemiriä ja nyt vaihdettiin Lantukseen. Nyt pistän enää kerran päivässä; illalla joka päivä samaan aikaan, kun Levemiriä laitetaan kaksi kertaa päivässä. Tuntui, ettei minulla Levemir oikein jaksanut toimia tarpeeksi pitkään, mutta jos annoksia suurensi, tuli alussa hypoja. Ensimmäisenä Lantus-iltana söin pastaa ja perunalastuja ja unohdin pikainsuliinin kokonaan, kunnes tuli uskomattoman väsynyt olo. Olin menossa saunaan ja mittasin sokerit. Yli mittarin asteikon (joka riittää 33.3mmol/l asti). Kello oli jo melkein kymmenen, joten en uskaltanut kovin paljon ottaa pikaa ja toivoin saunan hiukan helpottavan. Otin 16 yksikköä pikaa. Saunan jälkeen (noin puolen tunnin päästä) tulos oli edelleen sama. Väsytti aivan mielettömästi. En meinannut pysyä hereillä millään. Klo 23 tulos oli jo 33.0. Päätin laittaa kellon herättämään yhdeltä ja mitata sokereita, ettei pääse käymään ikävästi.
Ohjeistin myös avokkia, että mikäli minua ei saa hereille aamulla, soittaa ambulanssin. Hän lupasi.
Yhdeltä mittaustulos näytti 13.6. Kahdelta 10.7. Kolmelta 11.6. Jossain vaiheessa yötä heräsin tajuttomaan suonenvetoon vasemmassa jalassa. Koko nilkka ja pohje vetivät kaarelle. Sattui niin, että herätin avokinkin. Villasukat helpottivat hiukan ja sain jatkettua uniani. Seuraavaksi heräsin avokin herättelyihin seitsemältä, mutten jaksanut mitata. Puoli yhdeksältä mittari näytti 8.8. Myös viime yönä arvot putosivat 15.5:stä (klo 2:08) 3.7:ään (klo 7:31). Pitänee vähentää annosta jos huomenna on sama juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti