Kaunista silmälle ja mielelle.

 (pelargonia omalta parvekkeelta) 

 Kuun alussa kävin vanhempieni luona, ja samalla poikkesimme vierailulla veljeni perheen luona, jonne odotetaan perheenlisäystä. H-hetki on tätä kirjoittaessa jo Todella lähellä. Tein heille lahjaksi imetystyynyn siitä aikaisemmin hehkuttamastani nallekankaasta. Ohjeen tyynyyn nappasin huvitutin sivuilta. Helppo kaava ja nopea tehtävä. 

Vanhempien puutarha kukoisti ja aurinko paistoi. Omenapuut olivat todella kauniita. 

Sain parvekekasvihuoneeseeni äidiltä täytettä! 

Muutoinkin parvekkeelle tuli lisää kukkia sekä matto - nyt siellä viihtyy!

Tein myös uudet istuinaluset (aivan kamalille) parvekkeen muovituoleille matonkuteesta virkkaamalla. Olisivat saaneet olla himpun verran suuremmat, mutta tämän siitä saa, kunnen jaksa käydä kokeilemassa...

Viime viikolla Ystävän kanssa vihdoin kaivettiin myös terät, musteet yms tarvikkeet esille ja raapusteltiin yksi kokonainen päivä kaikenmoisia kiekuroita. Taisin minä saada käyntikorttitekstit aikaiseksi - vielä pitäisi muokata niitä hiukkasen...

musteessa

Eilen ja tänään oli taasen Iiris Lyran kalligrafiakurssi. Jatkokurssin loppuosa (kahden viikonlopun mittainen kurssi siis), jossa harjoiteltiin italicin variaatioita. Onneksi eräs kurssilainen oli töistään tuonut vinon pinon paperia, sillä sitä kului todella reilusti! :) Harjoiteltiin sidottua, terävää ja venytettyä italicia, ja eri kokoista: käytettiinpä jopa leveitä puutikkujakin kirjoittamiseen.
Homma oli aika lystiä ja oppi hyvin käyttämään koko kättä, eikä pelkkää rannetta. Tänään tuntui, että sitä ehkä jopa osaa jotain kirjoittaakin. Yllä olevan "kortin" tekstit on kirjoitettu tämän päivän aikana kurssilla (paljon muuta sitten saanutkaan aikaan), eikä niitä ole suuresti muokattukaan photarilla. Kortin alkuperäinen suunnitelma oli hiukkasen erilainen, mutta mitä väliä, tällainen tuli photariversiosta. Tulostin kuvan kahvilla värjäämälleni vesiväripaperille ja vanhensin reunoja. Kuvasta tuli aika makea ja aion skannata senkin vielä - laitan kuvaa sitten tänne. Näistä tulee joulukortteja. toivottavasti ifolor ei vain ryssi niitä, olen kuullut, että vaikka kuva itsessään olisi laadukas ja hyvännäköinen, on joillekin tullut huonoja korttiversioita... saa nähdä, aion kuitenkin kokeilla...

Vähän tämän päivän askarteluintoa laimensi se, että tulostimen muste ei suostunut yhteistyöhön. Kävin täydentämässä tulostimeni mustekasetin paikallisessa musteliikkeessä, mutta jotain oli mennyt vikaan, sillä mustetta ei kasetista ulos tule. Ottaa aika reilusti päähän, koska minulla oli suunnittelmissa tehdä yhtä jos toista viikonlopun aikana, sillä ensi viikonloppuna on jo ensimmäiset myyjäiset. No, Kultsi lupasi tulla maanantaina muste-äijän luo kovistelemaan.

Ähellystä, väkerrystä ja sotkua.

Kyllähän sitä sitten vihdoin pääsi aloittamaan kirjoittelun, kun oli hiukkasen siivoillut ja kaivanut kaikki kamat esille. Yläkuvasta näkyy tämän päivän tuotokset, ja tarkkanäköisin saattaa heti huomata, ettei tänään oikein ollut hyvä kirjoituspäivä. Harjoitella olisi kannattanut aika paljon enemmän, mutta into oli saada jotain valmiiksi...
Tämä on siellä jatkokurssilla väkerretty kortti, liimasin sen vain vihreälle taustalle (sen oli tarkoitus alunperin olla vaalean ruskehtavalla taustalla). Ja siinä siis lukee suomalainen sananlasku: nauru nuorentaa, rakkaus kaunistaa.


Onneksi näiden kahden kuvakaan ei ole kovin häärröinen, kortitkin kun on vähän tuommoisia rimpuloita. Teksti ei ole ollenkaan sitä, mitä pitäisi, kumpaakaan ei ole suuremmin suunniteltu ja molemmista idea meni ihan v*tuilleen. Alemman kortin tekstasin sitten vielä suoraan siniselle happokartongille, ja sehän imi värin samantien sisäänsä. Punaisissa paperin paloissa (joiden piti olla sellaisia pelottavia mörkömäisiä puun varjoja), lukee "peikko" kirjoitusterällä ja käsialakirjoituksella... Ja korttien teksti on siis molemmissa Älä ylläty peikkoja pimässä metsässä.

Sitten iski tylsyys ja aloin käyttää vähän valmis askartelujuttuja... Valmis kuva skräppäysarkilta, hiukan leimailuväriä sinne sun tänne ja toisenlaiseen skräppäyspaperiin kirjoitin Onko pimeässä metsässä peikkoja? Ja sekin meni vähän miten sattuu siihen, vaikka käytin ihan oikeasti viivojakin!

Tämä meni jo aika hyvin, käytössä olikin kyllä isompi terä; 2 1/2, kun nuo ylemmät tein nelosella. Tosin nuo p-kirjaimet, ja varsinkintuo toinen ottaa hiukkasen päähän.

Tämä sitten on aika vapaasti kirjoitettu, enkä oikein ole varma onko tämä varsinaisesti edes ialicia enää. Alkoi hiukan tympimään ja aloin leikkimään. Tämä siis ensi viikon halloween pirskeisiin. Tulee alaoveen, jotta kaikki ihmiset löytävät oikeaan paikkaan.

Ja viimeisenä tein vielä serkulleni vauvakortin. Vähän tumma kuva ja olisi sen voinut tietysti kääntääkin, mutta ei auta.

Ärsyttää hiukkasen, kunnei tämän parempaa saanut 4,5 tunnissa aikaan. No, ehkä tänään oli tosiaan vain huono päivä. Nyt safkaa ja virkkaamaan pipoa... jos se sujuisi paremmin.

Lisää käden taitoja...

No niin, tässäpä näitä kuvia vielä hiukkasen lisää. Nuket on tehty yhdistyksemme näyttelyä varten 2007. Vasemmalta oikealle Vellamo, Ahti, Tapio ja Mielikki, elikä suomalaisia muinaishaltioita. Lisäksi tein Ukon ja Rainin.

Viime vuonna kokeilin hiukan suurempienkin neulahuovutusjuttujen tekemistä. Tein tämän kissan katsellessani Uinu, uinu lemmikkiäni.

Viime talven aikana innostuin japanilaisesta pehmoeläinvirkkauksesta, eli amigurumeista.

Viimeisenä kuva neulakinnasneuloista.
Tai ei aivan viimeisenä, koska tässä uva vielä viikonlopun kalligrafian kurssilta omia harjoituksiani. Sekä melkein valmis kortti.

Askarteluja ja kuvausta

Viime viikolla päätin vihdoin, että on aika saada markkinaportfolio vihdoi alkuun. Torstaina oli aivan mahtava ilma ja otin kuvia ulkosalla tuotteistani. Tässä muutamia.

Tässä rasia, jonka päällystin ja koristelin. Rasia on tulitikkuaskin kokoinen askartelukaupasta ostettu valmis aski. Siinä ei kuitenkaan ole sitä tulitikkujen raapaisupintaa, eli sitä ei oikein voi sanoa tulitikkuaskiksi. Tein näitä Kirjamessuille viisi kappaletta, kaikki erilaisia. Kyllä niitä ihailtiin ja ideoita taidettiin napata, mutta lieko ollut hinta liian korkea (3,50€). Yksi meni jo kaverille lahjaksi ja sitten tein kummitytölle vielä yhden, jonka sisään tuli pikku kirje.

Tässä on kuva muinaispukuuni kuuluvasta puukosta (tai lähinnä tupesta), jossa on käytetty mokume gane - tekniikka kuviointiin (kahta eri metallia yhdistetty; eli pinta on tuollainen kirjava) sekä pakotettuja kuvioita. Tupessa on myös kolme sammakonräpylää roikkumassa. :)
Lautanauha on melko pitkä vaikka kapea, eikä siinä sinänsä ole mitään kummallista. Olen suunnitellut, että voisin tehdä jonkin vähäsen erikoisemman nauhan tähän puukkoon. Tupessa vain on äärettmän pieni kiinnityskohta, eikä juuri tätä leveämpi nauha mahdu siihen. Vaatii miettimistä.


Tämä kuva on ehkä hiukkasen huono; ei ihan kovin tarkkaan näy mitäkaikkea tuolla on... Mutta tästä ainakin näkee sen, millainen kuvauspaikka minulla oli. :) Kuvassa on äitini tekemiä kynsikkäitä, rannekkeita ja säärystimiä.

Torstaina lopui kamerasta akku kesken kuvaussession ja jouduin jatkamaan vasta perjantaina, koska torstaina painoi kirjansidontakurssi päälle. Perjantain kuvia en näköjään olekaan vielä ladannut koneelle, joten enpä niitä nyt ihan heti tännekään siis laita.

Tässä vielä viime vuoden työväenopiston kalligrafian jatkokurssilla tekemäni kullattu alkukirjain.

Hiukkasen on tullut jotain rännän tapaistakin jo taivaalta, vaikkei kunnon pakkasia olekaan ollut vielä. Viime viikonloppuna (pe-la) oli kalligrafian jatkokurssi italicista ja lauantaiaamuna oli kyllä jo niin liukasta, että hiukan hirvitti aamulla ajella pyörällä. Kurssilla oli mukavaa, oli mahtavaa naureskella naisten kanssa asioille ja opetella erilaisia italicin variaatioita. Kurssi oli aivan liian lyhyt (pe:18-20:15, la:10-15), mutta yhden kortin saimme melkein valmiiksi. Kurssi jatkuu reilun kuukauden päätä ja saimme kotiläksyäkin. Kun vielä saisi aikaiseksi taas aloittaa...