Diabetes - ruokavalio

Hiljaiseloa blogin puolella, kun koulu alkoi. Ihan hirveesti puuhaa ja miettimistä, ei meinaa pysyä mukana. Lisää mutejuttua heti kun ehdin. 

Viimeiset kaksi ja puoli viikkoa olen elänyt glukoosisensori ihossa. Ensimmäisellä viikolla ehdin tarkkailla syömisiäni ja menemisiäni tosi hyvin, mutta viime viikon muinaistekniikan viikon aikana ei vain aika riittänyt. Eikä oikeastaan mahdollisuudetkaan kirjata kaikkia syömisiä ja tekemisiä. Mutta paljon informaatiota siitä on jo saanut ja nyt alkaa jo väsyä ja stressaantua tuosta laitteesta ja sen jatkuvasta piipityksestä. 

Mutta olen keräillyt infoa terveellisestä ruokailusta ja ajattelin liittää näitä infoja tännekin, jotta niitä itsekin joskus löydän, etteivät kaikki lippulaput ole aina vain hukassa. 

Väriä ja voimaa - parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. E. Aro, L. heinonen, E. Ruuskanen, 2011:

- paljon kasviksia

- pähkinöitä & siemeniä

- lautasmalli

- 1-2 lämmintä ateriaa

- 4-5 ateriaa päivässä

- ei kovaa rasvaa (juustot!)

- aamupala melko pian heräämisen jälkeen, kevyt

- hiilareita ei alle 130g/pvä

- Kuitua! herneet, linssit, hedelmät, vihannekset, kaura

- muista: viinietikka suolan sijaan

*4-6 ateriaa päivässä: jos ihminen ei syö hiilaripitoista ruokaa, elimistö ylläpitää verensokeria vapauttamalla maksaan varastoitunutta hiilihydraattia. Jos elimistössä ei ole tarpeeksi insuliinia, maksa ei osaa lopettaa sokerituotantoa, kun verensokeri on sopiva. 

Välimeren ruokavalio:

-runsaasti kasvikunnan tuotteita, kohtuullisesti maitotuotteita, niukasti lihaa

- ruoanvalmistukseen kasviöljyä

-> kevyempää, kuituja ja antioksidantteja

pähkinät iso + aineenvaihduntaan. 

terveydelle edullisempaa syödä täysjyväleipää kuin pastaa, pidättäytyä alkoholista kokonaan. 

Itämeren ruokavalio:

lähiruokaa! muuten aika samaa

kasvikset, täysjyvävilja, kasviöljy

kalaa 3xvk (rasvaista 2x)

kasviksia 1/2 kg/pvä

marjoja 300g/pvä (sis kasviksiin)

perinteiset viljat (esim ruis)

täysjyväviljaa

kasviöljyt

maitovalm. rasvattomia/vähärasvaisia

lihavalmisteet vähärasv.

pieniä aterioita

lautasmallin mukaan - paljon kasviksia

syö hitaasti, lopeta kylläisyydentunteeseen

ateriat suunnilleen samansuuruisia

ruokavalion monipuolisuus totetuu paremmin, jos 1-2 lämmintä ateriaa - pitää kylläisenä paremmin.

ei napsimista

Aamupala

Melko pian heräämisen jälkeen, Auttaa usein syömisen hallinnassa myöhemmin päivän aikana.

Useimmille diabeetikoille vs:n hallinta ongelmallisinta aamupalan jälkeen = aamupala koht. kevyt. (2 dl puuroa/marjoja + kahvi)

Ykköstyypeille vs ei vällt. kärsi, vaikka syöminen epäsäännöllistä tai ateriat suuria. Säännöllinen ruokailurytmi voi auttaa, kun haetaan parempaa hoitotasapainoa. 

Rasva

sekä tyypin 1 että 2 diabeetikoilla on n kolme kertaa muita suurempi vaara sairastua sepelvaltimotautiin tai saada sydaninfarkti. Koska diabeetikolla sepelvaltimot ahtautuvat herkemmin kuin muilla, myös veren hyytymistaipumus ja siten tulpan muodostumistaipumus on lisääntynyt. 

Mitä korkeampi LDL-kolesteroliarvo on, sitä tärkeämpää vähentää tyydyttyneen, kovan rasvan määrää ja korvata se pehmeillä rasvoilla (monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä).

Kova ja pehmeä rasva sisätlää aina yhtä paljon energiaa: 1g rasvaa on 9 kilokaloria (39 kilojoulea) energiaa. 

* sydänterveyden edistämiseksi pehmeitä rasvoja (kerta- tai monityydyttymättömiä) 2/3 kaikista rasvahapoista.

* suureksi osaksi kovaa rasvaa: liha, maito, juustot

* herkuttelu kohtuullista 

* pähkinät ja siemenet osaksi välipalaa / ateriaa, ei yksistään!

teelusikallinen rasvaa on noin 5 grammaa(leivän päällys)

* leikkeleitä niukalti tai pelkkiä kasviksia leivän päälle

* ruoanlaitto & leivonta: öljyä, kerman sijaan kasvirasvasekoitteita (muista tarkistaa rasvan laatu: alle 1/3 tyydyttyneitä / kovia rasvoja!)

* muista ruoan määrä

Laihdutus:

Syö vähemmän kuin kulutat!

Rasvagramma sisältää yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin sama määrä proteiinia tai hiilihydraattia. -> jätä piilorasva eli lihat, juustot, maito (herkuttelutuotteet), mutta laita leivälle levite!

Älä napostele, herkuttelu kuriin

Kalaöljyvalmiste! Valmistetta voi käyttää siten, että EPA.n ja DHA:n yhteismäärä on gramman vuorokaudessa.

Hiilarit ja D

Hiilareden mukana saadaan tärkeitä kivennäisaineita, vitamiineja ja kuituaineita. Ei alle 130g (hiilarit), eli pienin määrä jota pidetään turvallisena. 

Paljon liikkuvalle sopiva määrä voi olla 300-400g/vrk. Vähän kuluttavalle voi olla 160-200g/vrk. 

Hiilareiden laatu ja energian saannin sopivuus ovat tärkeämpiä asioita kuin hiilarien kokonaismäärä. 

Kohtuullinen ateriakoko = lautasmalli!

Ravintokuitu

= se osa ruoasta, joka ei hajoa ohutsuolesta imeytyvään muotoon. Osa ravintokuidusta on vesiliukoista ja muodostaa hyytelöä. 

Hyytelöä: 

herneet, pavut, linssit

kaura, kauralese

hedelmät, marjat

liukenemattomia:

täysjyväviljaleipä ja -puuro

vihannekset

hedelmät ja marjat

vehnä. ja ruisleseet

Kuitupitoinen ruoka lisää kylläisyydentunnetta. Se myös ikään kuin laimentaa ruoan energiapitoisuutta, koska kuitu ei sisällä energiaa. 

Vesiliukoinen, hyytelöityvä kuitu hidastaa mahalaukun tyhjentymistä ja muutenkin ruoan hiilihydraattien imeytymistä-> tasoittaa vs:n nousua aterian jälkeen. 

Runsaskuituinen ruoka hoitaa suolistoa ja vähentää ummetusta.

Kuidun pureskelu edistää suun terveyttä lisäämällä syljen eritystä. 

Aikuisille suositellaan 25-35g kuitua päivässä. Diabeetikoille mielellään enemmän, 40g/pvä. 

Leipä on runsaskuituista, kun vähintään 6-8%

Kuivat viljatuotteet (näkkileitä, murot) väh 8-10%

40g kuitua:

syvä lautasellinen (3-4dl) nkaurahiutalepuuora 4g

6 palaa täysjyväruisleipää 18g

2-3 dl lämmintä juures-papulisäkettä pääaterialla 6g

2 dl tuoretta kasvissalaattia, 2 tomaattia, kurkkua, salaattia 3g

2 omenaa, appelsiinia, päärynää 6g

2-3 dl marjoja 3g

Leipä

paras kuitu rukiista, kaurasta ja ohrasta

kuitupitoiset, vähäsuolaiset leivät

kuitua väh 10g/100g, 10%

suolaa vähemmän kuin 0,7% painosta. Muista sydänmerkki

Täysmehusta puuttuat kuidut, mutta sokereita on paljon. Smoothieita hedelmien sijaan.

Marjat edullisia sokeriaineenvaihdunnan kannalta. Marjojen liukoinen kuitu ja polyfenoliyhdisteet hidastavat sokerin pilkkoutumis- ja imeytymisprosessia. 

Lisättyä sokeria korkeintaan 10% päivittäisestä energiantarpeesta (30-50g/pvä)

Sokerin korvaamisesta leivonnassa muilla makeutusaineilla ei ole mitään etua diabeteksen hoidossa. Tavallinen sokeri tekee leivonnaisista kuohkeita, joten useimmiten tavallisella sokerilla leivottu kahvileipä sisältää vähemmän energiaa kuin muilla makeutteilla leivottu!

Nesteitä, mieluiten vettä tulee juoda 1-1,5 litraa päivässä

Tee ja ruokajuomat lasketaan mukaan.

Verensokeri

ennen ateriaa 4-6, aterian jälkeen alle 8.

realistinen tavoite, että puolet mitatuista arvoista ovat tavoitetasolla

Tyypin 1 diabeetikoilla hyvin tiukka vs-tavoite voi johtaa liian mataliin ja heitteleviin vs-arvoihin. 

Ravintolisät

Kalsium:

n 6 dl maitotuotteita + pari siivua juustoa

muut kivennäiset:

jos diabeetikolla on ollut pitkään huono hoitotasapaino ja sen seurauksena runsas virtsaamisentarve, hän on saattanut menettää virtsan mukana joitain hivenaineita, kuten sinkkiä ja magneesiumia.  Niiden puutos heikentää glukoositasapainoa.

Guarkumikuitu: kuituvalmiste, lääkkeenomaisesti alentamaan verensokeria ja veren kolesterolia

2-5g 2-3 x pvä veteen sekoitettuna. juuri ennen suurimpia aterioita. Hyytelö: hidastaa ruoan kulkua ja hiilareiden imeytymistä. Apteekista. Reseptillä. Kelalta korvaus. Alentaa ruokailun jälkeisiä arvoja kuin myös vstasoa yleensä. 

Probiootit ehkäisevät ripulia suolistoperäisissä tulehduksissa ja helpottavat laktoosi-intoleranssin oireita.

D-vitamiini ylläpitää terveyttä monipuolisesti

Antioksidantti on kemiallinen yhdiste, joka estää toisten yhdisteiden hapettumista - ei silti kande syödä purkista. 

Painonhallinta:

Lihavuus suojaa osteoporoosilta ja lievästä liikapainosta on todettu olevan hyötyä vanhuksille; ennustaa pidempää elinikää. 

Lievästi liikapainoisen diabeetikon on mahdollista saavuttaa riittävän hyvä hoitotasapaino. Se edellyttää, että ruokamäärät vastaavat kulutusta ja lääkehoito on kohdallaan. 

Perintötekijät vaikuttavat siihen, mihin ja miten runsaasti rasva kerääntyy. Vyötärölle kertynyt rasva on terveydelle haitallisempaa kuin reisiin ja lantiolla kertynyt rasva. 

Suositeltava vyötärönympärys miehille alle 90 ja naisille alle 80 cm.

Liikunta kiihdyttää aineenvaihduntaa.

www.pienipaatospaivassa.fi

Tiukka hiilihydraattien vähentäminen ei sovi tyypin 1 diabeetikolle. Vähähiilarinen ruokavalio voi supistaa maksan sokerivarastoja liikaa. 

Aikuisen elimistö käyttäälepotilassa glukoosia 6-10g tunnissa painosta riippuen. 

Rasvainen ja proteiinipitoinen ruoka lisää insuliinin kokonaistarvetta. Lisäksi perusaineenvaihdunta tarvitsee ympäri vuorokauden pienen määrän insuliinia. 

Alkoholista kertyy helposti ylimääräisiä kaloreita. 

Diabeetikon voi olla muita vaikeampi laihduttaa, jos hänen sokeritasapainonsa on huono. 

Laihduttaminen ja samanaikainen sokeritasapainon parantaminen saattaa olla erittäin vaikeaa, jos vs on niinkorkea, että sokeria erittyy virtsaan eli ravinnon sisältämää energiaa menee hukkaan. Kalorien vähentäminen korjaa eniksi verensokerin. Energiansaantia pitää vähentää melko paljon, jotta myös paino laskee. Elimistön kannalta jo verensokeritasapainon korjaaminen on tärkeää, vaikka paino ei laskisikaan. 

Suola

Viinietikka on hyvä mauste, se ei siällä lainkaan energiaa. Viinietikan happamuus antaa kielen makunystyröille samankaltaisen signaalin kuin suola, joten sen avulla voi vähentää ruoan suolaisuutta. 

Muista.

Lautasmalli ekologisin, peruna hiilareista ekologisin. Lähiruoka! Syö vainse, minkä kulutat!

Vähän huuhaa-kirja, mutta muutama pikku vinkki:

Overcoming diabetes dr Sarah Brewer, 2008, 2012:

- nokkosteetä 3x päivä: alentaa vs ja boostaa munuaisten toimintaa

- 10-15 min haudutus, minttua mausteeksi, ei sokeria

- juo ruokailun yhteydessä

Jalkahieronta:

1. eka vasen: hiero koko jalkapohjaa 2 min.

2. hiero kilpirauhasaluetta 1 min (3 ekan varpaan alaosa)

3. hiero aivolisäkealuetta 1 min (isovarpaan reuna)

4. hiero jalkapohjaa eli munuaisaluetta 1 min.

5. hiero maksa-aluetta eli keskiosaa 1 min

6. hiero 4 minuuttia haiman aluetta elikä jalan "pallon" alapuolella (ehkäpä päkiän alapuolta tarkoitetaan)

ja sit oikeaa jalkaa. 

Qigong alentaa vs. joka päivä illalla

Ja meditoida kandee.

Liiku 30 minuuttia vähintään 5 x vk.

Pari lasillista punaviiniä/vl on ihan ok.

Seiso ja vedä vatsa sisään. Pysy 30 sek. ja rentoudu. Tee pari kertaa päivässä. 

Jotain hyvää lääkäriltä

Tänään oli TYKS:llä diabeteslääkäri. Pelkäsin jo etukäteen hiukan, että mitä tunteita taas laukaistaan. Yleensä mulla on tosi p***a olo D-hoitaja ja -lääkäriaikojen jälkeen. Osaavat mahtavasti latiskaa kaiken motivaation, mitä omahoitoon vielä jaksaa laittaa. Tällä kertaa kävi toisin. Lääkäri oli todella mukava ja kannustava. Kertoi ja antoi vinkkejäkin. Edes siitä ei sanonut, kun omaseurantavihko oli aika tyhjä parilta viikolta, kannusti kirjaamaan parimittauksia, jotta hoitoa voidaan helpommin tehostaa.

Kerroin myös kivuista oikeassa lonkassa, ja lääkäri tutki lonkkaa. Kyllä, kipeä oli. Vedet kihahti silmiin, niin kipeästi vihlaisi tohtorin tutkinta. En tarkemmin enää muista, mikä ihme nivelpussintulehdus se oli, mutta terveyskeskuksesta pitää käydä ottamassa kortisonipiikki. Sinänsä hyvä, että lonkkakivulle löytyi syy, ehkä siitä myös pääsee eroon. Olen koko ajan kuvitellut kivun johtuvan omistuisista nukkumis- tai istumisasennoista tms. 

Ai niin, ja jotain olen tehnyt oikein kesän aikana: toukokuun alussa HbA1c eli pitkäaikaissokeri oli 10,1%, nyt se oli laskenut 9,3%. Vielä on matkaa normaaleihin lukemiin, mutta ehkä tämä on alku! Jee!

Muutoksia D:n hoidossa

Alkuviikolla oli taas diabeteshoitajakäynti. Viime viikolla selvisi, että elimistöni kestää aivan mainiosti laktoosia, eli vatsavaivat eivät johdu maidosta. Nyt on siis keliakia ja laktoosi-intoleranssi suljettu pois. Jätin elämäni ensimmäisen ulostenäytteen labraan maanantaina. Odotellaan, mitä se kertoo kehostani.

Hoitajalle mennessä olin kirjoittanut jo listan kaikesta, mistä pitää huolehtia käynnin aikana. Näin homma toimikin hyvin. Olin pitänyt pari kolme viikkoa melko tarkkaa kirjanpitoa verensokereista, syömisistä ja pistämisistä. Olin myös piirrellyt käyriä ja pohtinut kaikenmoisia. Siltikin korkeita oli ja hirveää vuoristorataa. Pitkäaikassokeri näytti 10,3%, eli huonompaan suuntaan.

Sain uuden verensokerimittarin, jonka pitäisi olla tarkempi kuin vanha. Vanha mittari oli Freestyle lite, joka näytti kuulemma arvot liian matalina. Nykyinen Bayerin mittari on paitsi tarkka, myös aika hifistelyvehje. Siinä voi insuliinit ja hiilarit syöttää samalla kun mittailee ja sitten vain puretaan koko komeus koneella taulukoksi. No, ensinnäkään en saanut ohjelmistoa toimimaan tälle koneelle, ja toisekseen ensimmäistä kertaa ruokailussa sählätessäni mittarin kanssa pistin ihan liikaa insuliinia ja olin koko loppupäivän hypoilla. En siis luovu vihosta ainakaan ihan vielä.

Minulta vaihdettiin myös pitkävaikutteinen insuliini, ennen käytin Levemiriä ja nyt vaihdettiin Lantukseen. Nyt pistän enää kerran päivässä; illalla joka päivä samaan aikaan, kun Levemiriä laitetaan kaksi kertaa päivässä. Tuntui, ettei minulla Levemir oikein jaksanut toimia tarpeeksi pitkään, mutta jos annoksia suurensi, tuli alussa hypoja. Ensimmäisenä Lantus-iltana söin pastaa ja perunalastuja ja unohdin pikainsuliinin kokonaan, kunnes tuli uskomattoman väsynyt olo. Olin menossa saunaan ja mittasin sokerit. Yli mittarin asteikon (joka riittää 33.3mmol/l asti). Kello oli jo melkein kymmenen, joten en uskaltanut kovin paljon ottaa pikaa ja toivoin saunan hiukan helpottavan. Otin 16 yksikköä pikaa. Saunan jälkeen (noin puolen tunnin päästä) tulos oli edelleen sama. Väsytti aivan mielettömästi. En meinannut pysyä hereillä millään. Klo 23 tulos oli jo 33.0. Päätin laittaa kellon herättämään yhdeltä ja mitata sokereita, ettei pääse käymään ikävästi.
Ohjeistin myös avokkia, että mikäli minua ei saa hereille aamulla, soittaa ambulanssin. Hän lupasi.
Yhdeltä mittaustulos näytti 13.6. Kahdelta 10.7. Kolmelta 11.6. Jossain vaiheessa yötä heräsin tajuttomaan suonenvetoon vasemmassa jalassa. Koko nilkka ja pohje vetivät kaarelle. Sattui niin, että herätin avokinkin. Villasukat helpottivat hiukan ja sain jatkettua uniani. Seuraavaksi heräsin avokin herättelyihin seitsemältä, mutten jaksanut mitata. Puoli yhdeksältä mittari näytti 8.8. Myös viime yönä arvot putosivat 15.5:stä (klo 2:08) 3.7:ään (klo 7:31). Pitänee vähentää annosta jos huomenna on sama juttu.

Ei keliakia

Viime viikolla olin labroissa keliakiaepäilyn takia. Tänään lääkäri soitti vastauksen: ei keliakiaa. Maksa-arvoissa kyllä näkyi jokin tulehdus, eli ei kun lisätutkimuksiin. Joudun antamaan myös elämäni ensimmäisen ulostenäytteen... Olisikohan tämä laktoosi-intoleranssia, vai jotain muuta... Pelottaa hiukkasen. Maha on ollut tällä viikolla tosi kipeä, enkä ole nukkunutkaan kunnolla.

Mikäs vaivaa? Keliakia?

Äh. Maha vaivaa. Ei taida auttaa television ihmejugurtit. Kävin lääkärissä, mutta en saanut vielä mitään selvyyttä. Otettiin monta putkiloa verta, ensi viikolla tietää tarkemmin.

Epäilynä on keliakia.

Olen jo jonkin aikaa yrittänyt sopeutua ajatukseen. Minulla on ykköstyypin diabetes, todettu maaliskuussa 2006. Jostain syystä keliakia ja ykköstyypin diabetes kulkevat käsi kädessä. Tai ainakin sinnepäin. Vastasairastuneella ykköstyyppiläisellä on alttius sairastua keliakiaan. Vastasairastunut keliaakikko ei silti ole niin altis diabetekselle.

Keliakia on autoimmuunisairaus, samoin kuin diabetes. Keliakia ei ole vilja-allergia. Keliakiassa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni saa aikaan elimistössä vasta-ainereaktion (kehon omia kudoksia vastaan) ja aiheuttaa ohutsuolen limakalvolle tulehduksen ja suolinukan madaltumisen. Seurauksena on suolisto-oireita ja erilaisia imeytymishäiriöitä. Myös laktoosi-intoleranssi aiheuttaa samantapaisia oireita. Laktoosi-intoleranssia voi keliaakikollakin olla, jos ohutsuolen imeytymispinta ei kykene erittämään laktaasia. Laktoosin sietokyky kuitenkin paranee, kun suolinukka on saatu kuntoon.

Keliakian hoitona on ehdoton gluteeniton ruokavalio. Viljatuotteita ei saa poistaa ruokavaliosta, vain korvata vehnä, ohra ja ruis. Viljoista saa kuitua ja B-vitamiinia, rautaa ja kivennäisaineita.

Hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa masennusta, psyykksisä oireita ja elämänlaadun heikkenemistä. Hoitamaton keliakia voi johtaa hedelmättömyyteen ja keskenmenojen mahdollisuus lisääntyy.

Ruokavalion voi aloittaa vasta taudin varmistuttua ohutsuolikoepalan perusteella. Vaikka epäilisi keliakiaa, kannattaa odottaa varmistusta, jotta saa esim. keliaakikoille myönnettävän korvauksen (hulppeat 21€/kk).

Eniten minua mietityttää, miten pystyn olemaan erossa kaikesta hyvästä. Hirvittävänä sipsihiirenäkin minut tunnetaan, ja olen tyytyväinen, ettei keliakia kiellä perunalastuja! Osa suklaista kuitenkin sisältää vehnäjauhoja, ja lempparikarkkini Pantterit sekä lakritsa täytyy jättää. Myös kaikenlainen pikkusuolainen naposteluvälipala esim. kaupungilla tulee olemaan vaikeampaa saada (bye-bye Subway, Hesburger, pizzat, patongit...) Saattaa muuttaa elämäntapojani jälleen tervellisempään suuntaan, mutta ei tästä aina kyllä helppoa tule. Diabetes asettaa oman haasteensa: ruokaa kun on saatava säännöllisesti (no joo, eihän mun tämän hetkinen elämä ole säännöllisyyttä nähnytkään, mutta ehkä siksi kaikki onkin niin sekaisin mun kropassa).

Ja kuvittelin, että keliaakikkojen pitää vain vaihtaa vehnät pois. Eipäs se olekaan ihan niin yksinkertaista. En ole koskaan tullut ajatelleeksikaan, mitä kaikkea pitää tehdä, kun pyrkii välttämään gluteeinia terveytensä takia. Ei riitä, että tutkii, ettei ostamissaan tuotteissa ole gluteenia. Pitää olla lisäksi tarkkana, missä tarvikkeensa säilyttää ja miten ruokansa valmistaa. Siis omat levitteet, ettei gluteenia pääse voipaketin kautta; oma leikkuualusta; oma paahdin, jotteivat vehnä-/ruisleivänmurut leviä; jauhoa pitää säilyttää tiiviisti ylähyllyllä (laatikossa); gluteeniton ruoka pitää valmistaa ensiksi, ettei se pääse kosketuksiin gluteenisen kanssa.
Jos kaikki tämä onnistuukin kotona ilman suurenpia ponnisteluja, miten käy vieraisille meno? Entä ravintolassa käynti?
Enää en voi käydä vanhempieni luona ja antaa äidin hoitaa ruoanvalmistuksen, vain istua valmiiseen ruokapöytään.

Ei, kyllä keliakia mullistaisi minun maailmani.

Siivosin jo keittiön ruoka-ainekaapit. Tajusin, että lämminkuppi kevätsipulikeitossa on vehnäjauhoja. Joulupiparitkin pitäisi lahjoittaa pois. Korppujauhoksi säästämäni kuivatut leivät heitin jo pois.

Ostin gluteenitonta pastaa. Ja gluteentonta leipää. Se oli melko kallista verrattuna "tavalliseen". Murenevaista, muttei suuremmin eri makuista. Ulkonäkökin oli "tavallinen", en uskaltanut vielä kokeilla sellaisia rieskamaisia lätysköjä. Lämpimänä leipä oli tosi hyvää.

Ai niin. diabetes ja keliakia: monet gluteenittomat viljavalmisteet nostavat verensokeripitoisuutta enemmän kuin vastaavat gluteenia sisältävät tuotteet. Syitä on monia. Ainakin kuitupitoisuus ja käytetyn jauhon laatu vaikuttaa, rakenteen tiiviys sekä hapattaminen. Hitaimmin verensokeria nostaa mahdollisimman kuitupitoinen, tiivisrakenteinen, karkeista jauhoista hapattamalla tehty leipä. Ja mitä enemmän prosessoitu ja mitä vähemmän kuitua, sitä huonompi. Ja vielä: monet gluteenittomat leivät sisältää runsaasti suolaa.


Mutta mitä sitten, jos mun mahaoireilu ei johdukaan keliakiasta?

D:llä. Ja metsässä.

Tänään oli taas pitkästä aikaa diabeteslääkäriaika. Olin jo asennoitunut siihen, että pitkäaikaissokerit huitelee taas kympissä. Yllätys yllätys: HbA1c olikin laskenut 9,4:ään! Jee. Onhan tässä vielä matkaa hyvään hoitotasapainoon, mutta alku se on tämäkin. Koska olen lisännyt insuliiniannoksia, näkyy se tietysti painossakin. Painonnousuun saattaa kyllä vaikuttaa myös stressi ja laiskuus - on tullut nautittua herkkuja enemmän kuin sallittua.

Olen viimeiset pari vuotta ollut samoissa painoissa, mutta nyt on nelisen kiloa humahtanut lisää kuin salaa. Viidestä kymmeneen kiloon voisi lähteä ihan mainiosti, mutta se vaatii kyllä muutakin, kuin sohvalla löhöilyä. Onhan näitä yrityksiä jo ollut vaikka minkälaisia. Minun kuntokuurini tulee ja menee... En tiedä, mistä sen motivaation keksisi. Muutamat kaverit ovat lähteneet paleo/vähähiilarisen tielle ja kiloa karisee. He näyttävät niin hyviltä, ettei vain jaksa katsella omia makkaroita. Oma kuntokin on niin surkea, että IHAN PAKKO tehdä asialle jotain. NYT. (Tää on aina tätä samaa jankkausta... Nyt kaikki HeiaHeiaan/facebookiin kannustamaan mun kuntoiluani!)

Käytiin tänään myös tsekkaamassa yhtä paritalon puolikasta, jospa vaikka sinne meidät valittaisiin asustamaan seuraaviksi vuosiksi. Saa nähdä. Liedon Vanhanlinnan liepeillä. Aika keskellä ei-mitään, mutta sehän se olisi aika ihanaa. Parin päivän sisään saadaan tietää, josko vappuna on muutto... Vähän muuten iskee stressiä, jos niin käy.

Laiskat katit?

Onni on rapiseva paperi

Mitäs kaikkea tässä on viime aikoina tehty muuta kuin Kissapiian pajan juttuja...

Viime viikolla sain aikaiseksi tehdä muutamia kynttilöitä. Nämä miniversioita, joihin en täydellisen tyytyväinen ole, koska lahjoituksena saamani steariini jäi vähän turhan läpikuultavaksi. Pitänee kokeilla jollain toisella massalla vielä toiseen kertaan. 

Ystävälleni tekemät neulakinnasrannekkeet, vaihtokaupan osana. 

Muffinsseja, muffinsseja. Näillä voisi koristella vaikka herkkukuusen! No joo, nää oli Kissapiiankin puolella, nää on myynnissä. On ne niin herkkuja, etten halua pihdata vain itselläni! Näitä saa Tuulenpesästäkin.

Yöt on menneet aika pitkälti valmomisessa, ja päivisin hiukan väsyttää.

Viikonlopun Rikalan keikka antoi yhden amarylliksen, puukorillisen klapeja (mini) sekä puolitusinaa tuikkulyhtyhä, joista yhdestä tulee grilli Pikku Noidalle, jahka tästä kerkiän...


Niii.... Ja olihan mulla taas D-lääkärikin. Käsityöläiskadulla. Se mun oma mukava. Kokeillaan nyt, että laitan pitkävaikutteista klo 18 iltaisin, eli kolmisen tuntia aiemmin... Saa nähdä tuleeko sillä jotain muutoksia, vai pitääkö ottaa myös Protaphania käyttöön... Se olis kuulemma kans yksi vaihtoehto.

Pitäköön pumppunsa

Viime maanantaina minulla oli jälleen TYKS:n diabeteslääkärillä aika pumppuhoidon aloittamisesta. Jännitin sinne menemistä jo etukäteen, koska tiesin, ettei sieltä tule kuin sanomista. Jep: ei pumppua, ja uuden ajan saa lähetteellä, jos ei muuten hoitotasapaino parane. Sain vielä kaupan päälle valistusta, ettei pumppuhoito ole mikään ihmelääke, jos jättää itsensä hoitamatta. Tänään tulleessa potilasraportissa (tai miksi sitä nyt kutsutaankin) lukee viimeisenä: "Hoitomotivaation pitäisi yleisesti ottaen olla pumppuhoidossa nykyistä parempi."

Milläs se hoitomotivaatio tästä paranee, kun mitään kunnon parannuksia ei tehdä? Jokainen lääkäri antaa erilaiset ohjeet. Lisätään Levemir(pitkävaikutteinen insuliini, laitetaan aamuisin ja iltaisin)-määriä, vähennetään määriä, lisätään Humalogia (pikainsuliini, laitetaan ruokailujen yhteydessä)), vähennetään humaogia. Ei ne niistä minun mittailuistani ole kiinni, jos arvot on mitä sattuu. Ketään ei tunnu kiinnostavan, MIKSI ne arvot mahdollisesti heittelee, kun kukaan ei kysele minulta mitään. Tuijotetaan vain mittaustuloksia, joita en jaksa/muista kirjata ylös.

Noista mittailuista vielä... Minulle sanottiin viimeksi, että pitää tehdä parimittauksia, että ne ovat tärkeitä. Ettei kannata panikoida sillä, että mittauksia olisi paljon, kun on vain parimittauksia. Parimittaus tarkoittaa siis sitä, että mittaan verensokerin ennen ruokailua ja pari tuntia ruokailun jälkeen. Näin nähdään, että Humalogia on oikea annos. Usein unohdan tuon jälkimmäisen, koska olen ruokailun jälkeen alkanut tekemään jotain, mikä vie ajatukset. Nyt lääkäri kehotti mittaamaan ennen ruokailuja (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala) ja vielä iltapalan jälkeen nukkumaan mennessä. Olisi tämänkin voinut sanoa silloin viime kerralla, mutta ai kas, silloinhan olikin eri lääkäri!

Saa nyt sitten katsoa, mitä oma lääkärini sanoo kaikesta tästä. TYKS:llä päättivät lopettaa hoitamisen, koska sanoin, että käyn myös Käsityöläiskadulla (Diabetesvastaanotto). Aivan sama, käyn paljon mieluummin Käsityöläiskadulla tutuilla hoitajilla/lääkäreillä, jotka ovat mukavia ja joiden kanssa asiat sujuvat. Ehkä saisin hoitomotivaatiotakin lisää. TYKS:llä eivät osaa ainakaan motivoida itsensä hoitamiseen.

Olin odottanut keväästä asti, että saan pumpun. Oli mahdollisuus saada hoitoa tasapainoisemmaksi. Mahdollisuus. En tiedä, miten pumpun kanssa homma lopulta olisi toiminut, mutta olen kuullut paljon positiivista. Hoitomotivaationi oli hyvä ja olin innokas oppimaan pumpusta lisää. TYKS:llä onnistuivat kuitenkin viimeisen puolen vuoden aikana lyttäämään kaiken intoni. Pitäkööt pumppunsa, en aio toista lähetettä pyytää.

Torstaina saan Käsityöläiskadulta glugoosisensorin, eli mitataan viikon verran minun verensokereitani ympäri vuorokauden, ihan jatkuvasti. Jos sieltä sitten taas näkyisi jotain. Jos vaikka saisin tulokset itselleni ja niitä tutkittaisiin hieman tarkemmin lääkärin kanssa ja huomattaisiin jotain... En tiedä.

Paino oli 83kg. Verenpaine 120/87. Pika-HbA1c 10.1%.

D-hoitajalla.

D-hoitaja: "Kyllä nämä sun verensokerit heitteleekin reilusti."
Minä: "Joo, niinhän ne tekee...Tollasta se on ollut koko tän kuusi vuotta."
D-hoitaja: "Ei tuota pitkävaikutteistakaan insuliinia oikein enää voisi lisätä.. En oikein tiedä, mitä tässä voisi kokeilla."
Minä: "..."
D-hoitaja: "Mites se insuliinipumppu, miltäs se kuulostaisi?"
Minä: "...ööö?"

Siis mitä? Enkö mä sen takia TYKSillä käynyt, että harkitaan sitä pumppua?
Olen taas ihan puulla päähän pamautettu noiden TYKS:n diabetesihmisten kanssa. Ainoa ohje, jota sain, on laittaa ateriainsuliini ennen aterioita. Mä kun en muista sitä siinä, vaan olen yleensä ottanut ruokailun jälkeen. Silloin olen tiennyt, paljonko olen syönyt.

Ok, pumppu on kallis, mutta miten voi olla näin vaikea saada edes käsitystä siitä, ollaanko mulle harkitsemassa pumppua vai ei? Mä itse alan väsyä koko touhuun, enkä välitä saanko vaiko en. Tekis mieli heittää lusikka nurkkaan koko D.n kanssa. Ei koko aikaa jaksa vain yrittää ja yrittää, kun kukaan ei osaa antaa kunnollisia neuvoja tai edes tukea. 

Voi DEE.

Viime viikolla oli taas aika diabeslääkärillä. Jutustelin siitä edellisestä käynnistä TYKS:llä heinäkuussa. Omalääkärini kehotti jatkamaan käyntejä, eikä jättämään kesken. Ehkä mä sittenkin voisin saada pumpun, omalääkäri oli ainakin sitä mieltä omaseurantavihkoa tutkiskellessaan, ettei tässä kyllä insuliinin annosmuuntelulla tätä saada tasapainotettua.
Vuosilabroissa ei löytynyt mitään muuta hälyyttävää, kuin tuo pitkäaikaissokeri, nyt se oli 10.3%. Kokonaiskolesterolikin 4,8, LDL 2,3. Ihan siedettävällä tasolla siis, vaikka olishan siinä laskemisen varaakin (joo, sipsejä pitäis vähentää).

Sain lappusia pistospaikoista, liikunnan vaikutuksesta ja koholla olevan verensokerin korjaamiseksi.
Pistospaikoista vatsan seutua pitää alkaa käyttää suuremmalla alueella, navan yläpulelle en kuitenkaan kykene pistämään, se sattuu ihan liikaan. Pitää myös muistaa vaihtaa niitä neuloja joka kerran jälkeen...

Liikunnan vaikutuksesta voisikin alkaa ottaa tarkemmin selville ihan konkreettisesti. Tulee niin helposti jämähdettyä puuhastelemaan sisälle. Tärkeysjärjestyksessä pitäisi kuitenkin olla ensimmäisellä sijalla oma terveys!
Korkeintaan tunnin kestävä liikunta hoituu yleensä parhaiten noin 20g hiilaritankkauksella ennenl iikuntaa. Pidemmässä liikunnassa voi käyttää urheilujuomia tai kivennäisvedellä laimennettua tuoremehua. 
Pikainsuliinia pienennetään 20-50%, jos liikunta ajoittuu puolesta tunnista kahteen tuntiin ateriasta ja pistoksesta. Levemiriä voi vähentää aamulla, jos tietää päivän olevan aktiivinen liikunnallisesti. Huomattava pitkäkestoinen ja voimakas liikunta saattaa vaatia vuorokauden kokonaisinsuliinimäärän vähentämistä jopa 50% tai enemmän. Tällöin vähennys toteutetaan sekä ateriainsuliinissa että perusinsuliinissa.
Myös siinä vaiheessa Levemiriä voisi vähentää, jos tietää, ettei tule syötyä kunnolla.
Iltaan ajoittuva voimakas tai pitkäkestoinen liikunta voi laskea vs:ia yöllä, koska elimistö täyttää liikunnan tyhjentämiä lihasten ja maksan sokerivarastoja. Levemiriä kannattaa pistää 10-20% vähemmän ja iltapalalla myös Humalogia vähemmän.

Noita iltapala-humalogeja piti muutenkin pienentää, ettei mee hypoille yöllä. Toisaalta ongelmana on kaikenmaailman herkkujen syönti iltasella ja humalogin jättäminen kokonaan pois. Jos syön sipsejä, en tiedä ollenkaan, paljonko humalogia tulisi pistää, koska vs:t heittelee ihan hämmentävästi. Joskus samoilla pistoksilla ollaan reilusti hypoilla, joskus jäädään hypereille. Missään nimessä normiarvoissa ei mennä. Niissä mennään muutenkin tosi harvoin. Ahdistaa ja ärsyttää. Mä en muutenkaan ole mikään rutiinipersoona, ja unohdan helposti kaikki "oikeaan aikaan" tekemiset.

No joo, pitäis jättää ne sipsit. Mut kun on koukussa, niin on koukussa.

Mut anyway. D-lääkärin kanssa tehtiin hoitosuunnitelma:

Hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen komplikaatioita ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu. Kokonaisriskin arvioiminen on perustana yksilöllisten tavoitteiden asettamiselle. 


Pitkäaikaisverensokeri eli HbA1c alle 8% eli 64 mmol/mol.
Verensokerin omaseuranta: paastosokeri 4-8 mmol/l, ei hypoja.
Aterianjälkeinen vs alle 10 mmol/l
Vältä korjausinsuliinin käyttöä aterioiden välillä ja nukkumaan mennessä.

Niin joo, ja verenpaineet oli jotain 120/78 luokkaa, eli OK.

Hammaslääkärille on aika syyskuun puolessa välissä. Voi olla, että mun reiät saattaa lisätä vs:n heittelyä. No, se selvinnee sitten kuukauden päästä.

Omalääkärin kanssa on helppo tulla toimeen ja tulee olo, että hän kohtelee kuin ihmistä ja haluaa oikeasti auttaa. Hän opastaa, muttei liikoja holhoa. Hoitajan kanssa taas on tosi mukava keskustella elämänmenosta. Mulla itseasiassa on hänelle taas aika, jotta saataisiin näitä arvoja alemmas. Tähän asti olen ollut työttömänä ja saanut vapautuksen noista maksuista, saa nähdä, miten käy nyt, kun sain töitä (olen kerran viikossa kuvataideopettaja! Myös osuuskuntajutut menee eteenpäin, toiset vauhdikkaammin, toiset hitaammin, mutta pää on täynnä ideoita).

taas 10,5%

Huh, viime ajat on olleet henkisesti melko kuluttavia. Kurssilla on pitänyt miettiä omaa työpolkuaan ja tulevaisuuttaan, diabeteksen hoitotasapaino on siinä sivussa heitellyt miten sattuu. Kiinan reissu, sen jälkeinen vatsatauti ja siitä seurannut kuukauden flunssajakso eivät ole ainakaan auttaneet.

Muutama kuukausi sitten kurssitoverin kertomuksista innostuin insuliinipumpusta. D-hoitaja ja -lääkäri molemmat puolsivat päätöstä, pitäen minua hyvänä ehdokkaana pumppuhoidolle. Vähän pelotti kaiken uuden tiedon opettelu, mutta parempi mieli ja lisäenergia innostivat.

Glukoosisensoria pidin viikon heti Kiinan reissun ja vatsataudin jälkeen kesäkuun alussa. Viikko sitten maanantaina 8:20 oli lääkäriaika TYKSiin. Lääkäri ei kätellyt, ei esittäytynyt, en muista tervehtikö edes. Ei ainakaan katsonut minuun päin, ennen kuin kehotti vaa'alle. 81,1kg. Ei kommentoinut. Kysyi pituutta. 179cm. Käski ottaa housuja alas; katsotaan pistospaikat. Olo oli kuin pikkulapsella. En suostunut näyttämään reisiä, sanoin etten pistä niihin. Tottahan se oli. Pistän aika harvoin reisiin, koska lähes poikkeuksetta saan mustelman. Todellinen syy oli, etten todellakaan halunnut vetää housuja nilkkoihin tässä seurassa, näin kohdeltuna.

Istahdettuani tuupattiin verenpainemittari käsivarren ympärille. 130/71. Ei toista kokeilua, kuten aina omahoitajani tekee, ja kuten käsittääkseni olisi tarpeen. Vasta tänään, TYKSistä tuleen paperin kertomana sain tietää Hb-A1C- arvon, eli pitkäiaikaissokerin. Se oli taas noussut 10,5%.

Lääkäri oli sitä mieltä, ettei tässä mitään pumppuja tarvita, että tämä hoituu Levemirin, eli pitkävaikutteisen insuliinin määriä muuttamalla. Mitäs sitä sen kummempia minultakaan kysymään. Iltaisin pitää "omatoimisesti nostaa annosta 2 ky kerrallaan 2-3 vrk:n välein kunnes aamun paastoglukoosiarvot nyt ensialkuun jäisivät alle 8 ja jatkossa alle 6". Määrätään vain. Ottaa aika paljon päähän, että lääkäri ei kysy mistä korkeat arvot voisivat johtua. Mä en voi sietää hypoja ja inhottaa, että matalat sokerit häiritsee mun tekemisiäni. Niinpä syön enemmän/jätän insuliinit ottamatta. Mä pelkään alle 8 arvoja, ja jos niitä tulee, syön taatusti jotain.Tiedän, ettei toimintani ole hoitotasapainoa ajatellen hyväksi, mutta en minä pelolleni mitään mahda, varsinkaan, kunnei siihen kukaan ole puuttunut. Omahoitajan kanssa jonkin verran ollaan keskusteltu, mutta ei hänkään ole tainnut ihan kokonaisuudessaan tajuta tätä ongelmana.

Vartti lääkärille menon jälkeen olin hyvin hämilläni jo ulkona tutkimushuoneesta, ärtyneenä ja väsyneenä kaikkiin lääkäreihin. Otti päähän, etten tajunnut lääkärille sanoa mitään. Tuntui, etten ole hoitanut itseäni kunnolla, että kaikki on vain omaa vikaani.

Mulla on ollut diabetes nyt reilu 5 vuotta. Välillä pitkäaikaissokerit on olleet 8 pintaa, mutta suurimmaksi osaksi jossain kympin luokilla. Lisäsairauksia ei vielä ole tullut, mutta pelottaa tulevaisuus, jos en saa arvoja alemmas.

Elämä ja päätökset

Olen ollut viime aikoina todella ärsyyntynyt, stressaantunut ja itkuherkkä. Eilen kävin Ystäväni kanssa kangaskaupoilla ja istahdimme hetkeksi Arnold'sin kahvilaan ja donitseja mutustellen jutustelimme toistemme kuulumisista. Meinasi itku päästä siinä pöydässäkin, kun tuli puheeksi raha-asiat ja stressi.
Illalla yksin kotona ollessani aloin pohtimaan elämääni ja sen päämäärättömyyttä. Istua möllötän kotona ja teen hommia, mutta minulla ei ole Tavoitteita. Siinäpä sitten aloin niitä laatimaan ja sain aikamoisen listan aikaan, mitä pitäisi tehdä. Olen minä varsin pätevä laatimaan kaikenmaailman listoja ja suunnitelmia. Itsekuria minulta vain on puuttunut. Kokeilen siis jälleen.

Päätin tehdä joka päivä:

* Herätä ajoissa
* Syödä joka aamu aamupalan ja muutenkin pyrkiä säännölliseen ruokailurytmiin
* Käydä ulkona tai muutoin pyrkiä harrastamaan liikuntaa
* Pyrkiä meditoimaan n 15 minuuttia/ilta
* Kirjata tavoitteet seuraavalle päivälle


Tavoitteena on noudattaa näitä, mittailla verensoreita ja merkkailla ne, ja koittaa saada hoitotasapaino kuntoon, elikä marraskuun 16. pitkäaikaissokerit alemmaksi (viimeksi ne oli 10.6).

Yhtenä tavoitteena on myös löytää töitä.


Nämä kun lukee, niin tuntuu niin helpolta. Ihmetyttää, etten ole ennen pystynyt. Mutta tiedän, ettei se taida loppupeleissä olla aivan näin helppoa.