Akryylipesutekniikkamaalauskurssilla

Tuulenpesällä Milla piti kurssin pesutekniikasta akryylimaaleilla. 

Tuotoksista tuli aivan mahtavia, vaikka varsinainen piirustusjälki ei olisikaan erityistä. 

Lisää kuvia kurssilta löytyy Tuulenpesän facebook-sivuilta albumeista. 

Aluksi piirrettiin lyijykynällä ja maalattiin akryyliväreillä kuva. (sorry, kuva on hypähtänyt vinottain...)

Sittan maalattiin musteella päälle.

Kun muste pestiin pois, tuli kuvasta ihan mieletön!

Pieni Tuulenpesä Satumetsässä

Voisinpa kirjoittaa hieman siitä Tuulenpesän näyttelystäkin, joka oli syksyllä... 

Pieni Tuulenpesä Satumetsässä -näyttely oli Ullakkogalleriassa Vanhalla Suurtorilla Turussa  26.10.-25.11. 2012.

Näyttely oli kahdeksan osuuskunta Turun Tuulenpesän jäsenen koostama. 

Näyttelyn teemana oli Satumetsä ja siellä seikkaileva Pieni Tuulenpesä- hahmo, joka oli minun tekemäni.

Pieni Tuulenpesä kohtasi Satumetsässä paljon erilaisia jännittäviä ja ehkä jopa pelottaviakin asioita. Valoisalla puolella oli lenteleviä lintusia, Mäyrien Majatalo, eläinten teekestit ja paljon mehtavia eläimiä.

Pimeämmällä puolella metsää Pieni Tuulenpesä saattoi kohdata ison mustan linnun tai shamaanin matkallaan. Siellä oli myös ilkeästi virnistäviä kurpitsalyhtyjä. 

Luonnon ihmeellisestä väriloistosta kertoo se, että kaikki alla olevassa kuvassa olevat tuotteet on värjätty kasveilla. Kehärumpu, neulakintaat, luinen neulakotelo, lautanauhavyö sekä lankoja. 

Avajaispäivän tarjoilut olivat metsäiset. Boolista löytyi puolukoita ja se maistui kirpakalle tyrnille. Purtavana oli seesamkeksejä, tuulihattuja ja pähkinöitä.

Näyttelyyn sisältyi lapsille suunnattu Satutehdas, mutta jostain syystä Satutehtaan kävijämäärä jäi nollille. :(

Neriage

Näiden kuppien teosta on jo aikaa, mutten ole muistanut esitellä niitä. 

Olin siis jälleen Tuulenpesällä Anun vetämällä kurssilla. 

Neriage on tekniikka, jossa käytetään eri värisiä savimassoja. Massoja yhdistellään eri tavoilla ja saadaan kuvioita. 

Omissa kupeissani on kahta erilaista yhdistelmää. 

Raakapolton jälkeen tuotteet pitää raaputtaa ja vasta lasituksen jälkeen (tuotteet lasitetaan läpinäkyvällä lasitteella) kuviot tulevat kunnolla näkyviin. 

Pieni Tuulenpesä Satumetsässä

Brinkkalan Ullakkogalleriassa Vanhalla Suurtorilla Turussa järjestää osuuskunta Turun Tuulenpesä Satumetsä- aiheisen näyttelyn. Näyttely on suunnattu lapsille ja lapsenmielisille, mutta varmasti kaikki löytävät sieltä jotain mielenkiintoista. 

Kiinnostaako sinua Satumetsän leppoisa puoli vai synkeämpi?

Kuvia saa jakaa. 

Exhibition!!! There will be all kinds of handicrafts, all related to Mystery Woods.

Sokerihamsteri

Joku ehkä muistaa, kun syystalvella tein ruman sammakkoteepannun. Tämä mielessä menin uudelleen Jonnan teepannukurssille Tuulenpesään. En kuitenkaan halunnut enää tehdä taapannua, koska olin jo saanut joululahjaksi kaksikin sammakkopannua. Nyt tahdoin tehdä sokerikupin. En kuitenkaan ihan mitään tavallista, vaan hamsterinmallisen!

Tähän työhön olinkin todella tyytyväinen. Se on kaikella tapaa suloinen, siihen mahtuu paljon sokeria ja kummilusikalleni tekemäni kolo on täydellinen. Vaikka kansi ei pysy päällä jos hamsteria keikauttaa, on se näppärä laittaa kiinni sokeria otettuaan, se ei luiskahda paikoiltaan.

Mun hamsteri on ihana!

Teepannukurssilla tein ruman pannun

Minulla on oma teepannu, se on hankittu parilla eurolla kirppikseltä. Ihan kiva se on, ja siihen mahtuu neljä kuppia teetä. Olen pitkään haaveillut sammakkopannusta. Tilasinkin sellaisen Tuulenpesän Pialta, mutta kun Jonnalla oli teepannukurssi, päätin, että teen itse itselleni sammakkopannun. Ja kuinkas sitten kävikään...

Aloitimme muokkaamalla pannunpuolikkaat.

Ja yhdistämällä ne. Pientä läiskyttämistä, että saatiin pannuista halutun muotoiset...

Tehtiin nokka ja yhdistettiin se pannuun (tehtiin tietty reikä, että sitä teetäkin saa kaadettua tuolta).

Tässä vaiheessa aloitin sammakkomaisuuden lisäilyn pannuun. Olin alunperin suunnitellut hiukan jotain erilaista, mutta päätin mennä intuitiolla.

Tässä vaiheessa näyttää vielä ihan ok:lta, vaikka jalat on ihan karseet (aika alkoi loppua kesken) ja pää näyttää enemmänkin Ice Agen oravalta... Olis ehkä pitänyt tehdäkin tälle häntä noiden jalkojen sijaan.

Yläkuvassa vielä savena, alakuvassa juuri uunista tulleena.

Sitten alettiinkin lasittamaan. Sisälle laitettiin elintarvikelasitetta, joka on siis kirkasta lasitettuna. Olisi ollut parempi, jos olisin laittanut tätä ihan kokonaan ympäriinsä koko pannun...

Vaan ei, laitoin vihreää lasitetta ja hiukkasen ruskeita nyppylöitä. Ajattelin, että mikäs, ei tämä tästä kovin paljon enempää pilalle voi mennä...

Lasite ei ollut erityisen tasaisesti pinnalla ja koska alla oli pinkkiä korkkisavea, se tuli aika ikävästi poltossa esille:

Ei auta. Ruma tuli. Saanhan minä Pialta sammakkopannun, mutta kyllä itsetehty on aina itsetehty. Menen uudelle kurssille keväällä.

Syksyllä on kaunista ja kivaa

Eräänä aamuna yöllinen pikku pakkanen oli antanut kasveille huurrehuntua...

Vaikka välillä tuntuu, ettei se talvi tule ikinä, ehkä ei vielä pidä luopua toivosta.

Herkkiä palloja

Kuura tekee kaikesta kaunista

Kuuran leikkiä

Lokakuun lopulla vietimme kaveriporukalla pikkujoulua Aurajoen tuntumassa. Kävimme katsomassa TehdasTeatterissa näytelmän Elohiiri, jossa eräs porukastamme näytteli. 

Elohiiri kertoi kahden veljeksen tarinaa. Tarinassa oli paljon tunteita nostattavia kohtauksia, eikä se ollut koko ajan ihan kepeää katsottavaa. Oli hienoa, miten kaksi ihmistä olemuksellaan saa omassa sisimmässä tunteet pintaan. 

Aurajoki illalla

Elohiiren Mirrin Muona-purkkeja

TehdasTeatterin vessan ovi

TehdasTeatterin vessa

Eräänä iltana Tuulenpesällä

Halloweenin aikaan järjestin absinttikeijubileet meillä, kun Kultsi oli firman pikkujouluissa.

Eräs absinttikeiju

Tottakai nautimme (?) myös absintista

Ruokapöytä notkui herkkuja

Valmisteluja

Kevät on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Ei matkassa meinaa pysyä. 

Tänään oli aika ensimmäiseen varsinaiseen työmatkapyöräilyyn. Tätä ennen olen tämän kevään aikana käynyt kerran kaupassa pyörällä... 

Mutta bussikortista on matkat loppu, enkä halua ladata sitä enää ennen Pekingin reissua, joten oli otettava pyörä esille. 

Polkimet vinkuen poljin vastatuuleen 7 kilometrin matkan kasseja tarakalla, sangoilla ja etukorissa.

Raatihuoneelle oli päästävä, koska tänään valmisteltiin huomista IdeaB- tapahtumaa.

Onneksi ei satanut

Paikan paraatikuntoon laittamiseen meni jotakuinkin neljä tuntia.
Aamulla jatkuu pieni viilaus ja säätö ennen H-hetkeä.

Kahvipöytää rakenteilla

Kyttääjä odottaa pääsyä pöydälle.

Purkillinen piristeitä

Ihan uudet, IdeaB:tä varten tehdyt

Naukujat

Kyttääjä voi myös talloa.

Tilauspuput

Sunnuntaina Tuulenpesällä oli ilmaiset pajat. Tehtiin paperihelmiä. Puutarhakadulla oli Portsan katumarkkinat, mutta koska ilma oli melkoisen kylmä ja jonkin verran kostea, ei ihmisiä kovin sankoin joukoin ollut liikkeellä. Siinä ehti itse pyöritellä yhden jos toisenkin paperihelmen. Tein automainoksista tuollaiset pikkasen afrikkalaishenkiset helmet.

Seita poseeraa mun paperihelmien kanssa.

Ockuc olis halunnut syödä helmet.

Ja koska Seita on ihan hölmö kissa, tässä pari hölmöä "synnytysosasto"-tyyppistä kuvaa. Seita rakastaa märkiä pyyhkeitä ja suihkunraikkaita ihmisiä. Kunhan saa olla vieressä, ei haittaa vaikka keikautettaisiin alas mahan päältä makaamasta.